Tänään kohtasin torilla niin jääräpäisen kalakauppiaan, että pisti jo hymyilyttämään! Ihan pakko kertoo siitä täällä.

Possumunkki osti suolalohta. Siivuina. "Hmm... vaikka nyt joku 15 siivua," sanoin. Arvelin sen piisaavan. Kalakauppias teroitti veitsen huolellisesti. Leikkasi sitten sopivan foliopalan kalasiivuja varten. Asetti lohen hyvin leikkuualustalle, ja alkoi vedellä siivuja.

Hytisin tuulessa. Kauppias leikkeli veitsellään valtavia siivuja. Niistä alkoi kasaantua jo melkoinen keko.
"Tuota... kyllä ne varmaan alkavat jo riittää, " sanoin. Arvelin ukkelin unohtaneen jo, minkä verran niitä halusin ja siivuttavan vaikka koko loppulohen. "Mitä sinä sanoit?" Kalaukko kähisi. "Sinä sanoit 15. Ei tässä vielä ole niin paljon!" Ja jatkoi leikkaamistaan. "Kyllä ne varmaan silti jo riittävät," sanoin. "Ei riitä!" Ukko sanoi tiukasti. "Jos sinä aiot tehdä 15 leipää, niin ei riitä! Joku kumminkin jää sitten ilman!" "Riittää, jos leikkaan ne nuukasti puoliksi," yritin, mutta ukko ei ollut enää kuulevinaankaan. Lopulta sain valtavan kalapaketin. Epäilen siinä kyllä olevan enemmän kuin ne 15 siivua, vaikka ne suuria olivatkin, mutta en jaksa enää alkaa tarkistaa. Onpahan nyt leivän päälle kalaa. Sehän on terveellistä. Ja hyvää :)