Paino pomppii nyt tuossa 8-kympissä parin kilon heitolla. Tänä aamuna oli 81, siis kilo viime viikosta, mutta viikolla se oli taas 82:ssa eli periaatteessa se oli kuitenkin vähemmän. Alle 80 en ole kuitenkaan sitten millään enää päässy, vaikka parhaimmillaan oli jo syksyllä joskus 77:kin.

Tänään oon siivonnu ja käyny kuntosalilla. Petivaatteet on vielä pakkasessa puhdistumassa. Syön tässä siikavoileipää teen kans. Ja karkiton tammikuu päättyi tänään nallekarkein!!

Ilmeisesti tuo viimeviikkonen oli vain jotain turvotusta, koska nyt näytti taas 2 kg vähemmän. ihan miten sattuu voi näköjään paino heilahdella...

Ei oo vielä joulukuun kiloja tiputettu, mutta suunta  sentään nyt oikea, eli kilo pois viime viikosta!!!

Elikäs mulla on tullu 4 kiloo takaisin siitä, mitä oon vähimmillään tässä painanu!!! Joulukuun aikana niistä 3! äkkiä se paino tulee takaisin, kun mässää.  No kyllähän siinä onkin valehtematta jo ainakin 7 kokonaista suklaarasiaa!!! Kaikesta muusta puhumattakaan.No, annoin itelleni luvan syödä joulukuussa ja etenkin jouluna kaikkea niin paljon kuin haluan... Ja kyllähän mä söinkin Mut nyt se on loppu!Ens keskiviikkona pitäis painosuunta olla menossa jo laskuun... Pitäis... Katotaan, miten käy...

80 kiloa!! Mun laihisjoululoma näkyy heti..

Nyt ei tiedä, pitäiskö kiljua, itkee, nauraa, vihellellä, laulaa tippetappia, hyppiä kiukusta, tukistaa ittee vai mennä kaappiin mököttämään...KATTOKAA NYT MUN PAINOLUKEMAA!!! Se on noussu viime viikosta 2 KILOO!!!! Painaako puolikas Fazerin suklaaboxia, Jaffakeksipaketti ja piparit tosiaan niin paljon?? 2 KILOOO!!!

Oikeesti en ois enää ees muistanu koko punnituspäivää, jos ei kännykkä ois tänä aamuna vanhaan tapaansa siitä muistuttanu. Mun hyvä, kiltti kännykkä pitää musta huolen. Muistuttaa, kun oon joutumassa kertakaikkiaan hunningolle. Nyt on pakko kyllä, kaikesta joulu- ja pikkujouluajasta huolimatta pakko alkaa pikkasen ees kattoo, mitä suuhunsa pistää. Mun syömiset on ihan päin seiniä. Ne on menny taas niin poskelleen, kuin oli vuos sitte. Eli Ei maistu puuro, jota tässä yritän samalla suuhuni lusikoida, ei viitti syödä oikeeta ruokaa, maistuu vain karkit ja muut herkut. Ja se on kaikkein lihottavin yhdistelmä. Mun pitää varmaan kohta alkaa taas merkkaileen ylös syömisiä. Ei tästä muuten mitään tuu.

Tää on opettavainen kertomus. Näin käy, kun mässää (

Vaikka toisaalta, karkkipurkki on jo menetetty, joten onpahan sitten mässätty, koko menetyksen edestä Ottakaa te ilo irti arvonnasta, eli jos joku ei ole vielä osallistunut karkkipurkki arvontaan, niin kipin kapin kirjoittamaan arpalappua tuonne pari tarinaa alemmaks!!)

Hii, mää ja mun lupaukset!! Kyllä nyt menin lupailemaan liikoja. Asetin joko tavotteet liian korkealle, tai lepsuilin liikaa. Todennäköisesti molempia...Eli enhän mä painoo minnekään alle 77 saanu, 78 näytti aamulla ja 78 näyttää nyt. Karkkipurkki lähtee siis arvontaan :

Tässä riittää herkkua vähäksi aikaa. Tai ahmi kerralla ja pilaa dieettisi varmasti! Possumunkilla ei hätää, sillä uusi karkkipurkki tuli kaappiin jo tänään. Leirikouluhankkeen hyväksi hankittu!

Tähän arvontaan voi siis osallistua kommentoimalla jotain tämän kirjoituksen alle. Laita mukaan nimimerkki sekä blogisi osoite tai sähköpostiosite, josta sinut voi tavoittaa. Voit osallistua myös pelkällä nimimerkillä, mutta silloin sinun täytyy tulla arvonnan päätyttyä katsomaan, oletko voittanut, ja voittotapauksessa ottaa yhteyttä osoitteella possu.munkki@suomi24.fi Mikäli en saa yhteyttä, voitto arvotaan uudelleen.

Vastausaika alkaa NYT ja päättyy 12.12.2011. Voittaja arvotaan 13.12.

NYT KAIKKI JOUKOLLA ARPAONNEAAN KOITTAMAAN!!!

Glups, pahalta näyttää... Mää ja mun lupaukset. Kuukausi alkaa lähestyä loppuaan ja paino on edelleen 78. Viikko ois aikaa saada hiukan yli kilo pois. Mut tuskin onnistuu, joten teillä on aika hyvät mahkut saada arvottavaksi tuo karkkipurkki...

Eli, jos joku ei vielä tiedä, niin arvon tuon karkkipurkin ens viikolla blogissani, jos en oo marrask loppuun mennessä saanu painoa alle 77...!

Elikäs aamun punnitustuos oli 78. Sentään kilo vähemmän, ku viikko sit, mut tiukille menee karkkipurkin kans. Eli kuulutetaan vielä kerran, että Possumunkki on luvannut, että jos paino ei oo marraskuun loppuun mennessä alle 77 kg, niin arvon tuon karkkipurkin kaikkien teidän blogin seuraajien kesken

Mahdollisuudet on hyvät, sillä heikolta näyttää mun tilanne!!

Arvatkaas, mitä tänään tein!? Kävin pururadalla juoksemassa 7,5 km. Ylös alas ylös alas mäkisessä metsässä. Se oli Ihanaa!! Jaksoin juosta melkein koko matkan muutamaa hengähdyskävelyä lukuunottamatta. Eli mun kunto on parantunut!! Sen voi ainakin kirjata päivän onnistumiseksi!

Sen jälkeen olin kyllä aika rättipoikki, eikä ollu enää kauheesti virtaa siivota. Joulukalenterin 17.luukun anti jäi siis aika vaatimattomaksi. Jotain piti silti tehdä. Olkkarista pesaisin yhden seinän, siitä taulun, katonrajan sekä keinutuolin. Joka päivä edes jotain on mun motto. Tai lähes joka päivä nyt ainakin...

Jaaha, Possumunkin tänviikkoinen punnitustulos on viipynyt ja viipynyt... Ootte varmaan jo ehtineet arvella, että ei se ainakaan miinusta ole... Kyllä se Possumunkki ois sen tänne jo heti aamutuimaan kirjannu, jos painoo tippunu ois. Varmaan se on plussaa, ehkä vaikka peräti kilo...! Mutta tuskin sentään olisitte osanneet kuvitella, että se ei oo kilo vaan peräti 2 kiloa!!! Näin se vaan valitettavasti oli, 79 kg näytti vaaka aamulla.  

Mutta nyt on ihan pakko selitellä, että päivälläpä se näyttikin vain 78 kg. Ja siinä vaiheessa teki melkein jo mieli kallistua pikku vilpin suuntaan, ja kirjatakin tänne se 78 kg, että ois ollu vain kilo plussaa. Kuka väittikään, että paino on aamulla alimmillaan? Ei pidä näköjään paikkaansa sekään!

Kaikesta huolimatta oon silti tyytyväinen itseeni. Oon nimittäin saanu nyt keittiön suursiivouksen tehtyä!! Olikos se nyt 14. luukku. Aika monta päivää oon keittiötä nuohonnut. Tänään viimeiset 2 tuntia. Pesin ikkunaseinän, ikkunanpielet, patterin, patterintauksen, tuolit, pöydän, pöydänjalat, katon (jonka tulin samantien pesseeksi myös olkkarin puolelta, vähän hämähäkinseittejä vähemmäks) sekä lopuksi lattian oikein luutun kanssa kontaten! Nyt vois sanoa vaikka, että :

ONPA SIKASIISTI KEITTIÖ!!

Loppuviikon taidan pitää pientä siivouslomaa. Joten Jagulaarikin muistaa, ettei ota mitään varaslähtöjä olkkariin enää tällä viikolla!

Ja painonnoususta huolimatta, palkitsin silti itseni hyvästä siivoustuloksesta peräti kahdella Brundenbergin suukolla! (Tietääkö joku montako miljoonaa kaloria on yhdessä suukossa?!)

Aamun punnitustulos näytti sitä samaa kuin viime viikolla : 77 kg. Ei siis pudotusta, mut ei onneks nousuakaan.

Ja nyt on avattu peräti jo 9. luukku siitä Kaikkien aikojen tylsimmästä joulukalenterista. Ja se piti sisällään taas keittiön kaappeja. Puunattavaksi päätyivät yksi ruokakaappi, maustehyllyt ja liesituuletin. Keittiön kaapit on jo ainakin puolessa välissä!!

Tämmönen pikapäivitys vaan tänään.

HURMAAVAN IHANAA MARRASKUUN ILTAA KAIKILLE!!

Huh, lopultakin, pitkän ajan ja kovan työn jälkeen kilo pudotusta!!!! Tää on jo juhlan aihe!!! :)

No ni, nyt oon taas siinä samassa painolukemassa, mihin olin jo päässy. Ehkä toi viimeviikkonen kilo oli osaksi menkkaturvotusta. Toivon niin. Nyt sitten pitäisi saada vielä suunta ALASpäin!!

Tänään on ohjelmassa kai vähän kyläilyjä, joten syömisten kannalta ei taida ihan mallikkaasti tuleva päivä sujua. No tilittelen sortumia tänne sitten illalla.. Katsotaan, miten ämmän käy.

Äsh, kylläpä harmittaa! Ei viittis tulla tänne ees kommentoimaan, sillä nyt on tullu KILO takaisin!!! AARGGHH!!!

Pah! Tänäänkin voisin hyvin kirjoittaa, että ei kommentteja!! Ihan samassa paino jököttää! On jököttäny jo monta viikkoa! Vaakan viisari ei liikaha mihinkään. Ei ainakaan alaspäin.  Ä R S Y T T Ä Ä Ä Ä Ä ! ! ! ! ! ! !

Tänään vaihteeks pyöräilin töihin. Aamulla oli pimeä. Lamppu ei valaissut kyllä sit yhtään. Mut ehkä se autoille sentään vähän vilkutti, että täällä ollaan. Takaisin poljin pidemmän kautta. Sillon olikin hieno auringonpaiste. Mutta vastatuuli. Olin ihan rättipoikki kotiin päästyäni.

Illalla annoit piut paut laihdutuskuurille ja leivoin pellillisen suklaaherkkua. Kutsuin sitten extempore vieraita syöntiavuksi. Oli hyvää mutta äkkimakeaa. Eipä tee enää mieli. osan pakastin, osan vien huomenna töihin. Siellä menee aina kaikki.